Uutisia

UIMAKOULU ERITYISLAPSILLE

Hyvinkään kaupungin Sivistystoimen liikuntapalvelut järjestää Sveitsin Uimalassa uimakoulun uimataidottomille yli 5- vuotiaille erityislapsille, jotka eivät pärjää kesän normaaleissa uimakouluissa ja tarvitsevat kevennettyä opetusaikataulua tai tarvitsevat omaa henkilökohtaista avustajaa.

Uimakoulupäivät ovat ma 18.5, ke 20.5, pe 22.5
                                     ma 25.5, ke 27.5, pe 29.5

Opetusaika altaassa on noin klo 16.45- 17,30.
Ensimmäisellä kerralla kannattaa tulla hieman aikaisemmin (klo 16.15) uimalan aulaan, jotta yhteystiedot ehtii antaa sekä kerätä maksut, ja kertoa käytännöstä.

Uimakoulun hinta on 35 euroa, sisältäen uimalan sisäänpääsyn (myös avustajan sisäänpääsyn) ja opetuksen. Opetuskertoja on yhteensä 6.
Ryhmään otetaan 12 lasta ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmässä on kaksi uimaopettajaa.

Jokaisella lapsella tulee olla henkilökohtainen avustaja.
Liikuntapalvelut ei järjestä avustjia, vaan uimakoululaisen huoltajat järjestävät avustajan itse.

Ilmoittautumiset ma 14.4.09 klo 9.00 alkaen numeroon 0400 268 173 Minna Kalmari liikuntasihteeri.

Järjestäjänä Hyvinkään Kaupunki Sivistystoimi/liikuntapalvelut

___________________________       

  Dokumentti erityisryhmien jalkapallosta tv:ssä

Television Urheilukanavalla esitetään
3.4.2009 klo 18.30 elokuva
kokkolalaisesta jalkapallojoukkueesta,
joka pelaa erityisryhmien SM-sarjassa.

Elokuva kertoo GBK-Tigersin pelaajista.
Erityisjalkapallon harjoitukset
eivät poikkea muista jalkapallotreeneistä.
Tiina Haapala aloitti joukkueessa 2004.
Hän kertoo:
- Siellä saa uusia kavereita
ja kaikki on ollut mahtavaa.
Jalkapallo on ollut iso asia minulle.
Kun osaa pelata, se on hauskaa.

Dokumentissa sivutaan myös
vaikeita asioita, kuten kiusaamista
ja erilaisuuden kokemuista.
Joukkueeseen kuuluminen
ja kaverit ovat tärkeitä pelaajille.

Valittu musiikki sopii hyvin elokuvaan,
onhan elokuvan viesti:
me ollaan sankareita kaikki,
kunhan oikein silmiin katsotaan.

GBK-Tigers-elokuvaa ovat tukeneet
Raha-automaattiyhdistys
ja Kokkolan kaupunki.
Ohjaus Terhi-Anneli Koivisto.
Kesto 35 minuuttia.

GBK-Tigers-dokumenttti esitetään
Urheilukanavalla perjantaina 3.4. klo 18.30.
Uusinnat tiistaina 7.4. klo 23.05,
sunnuntaina 12.4. klo 14.40
ja perjantaina 17.4. klo 12.05

____________________________________________

Ohessa on Kehitysvammaisten Tukiliiton sosiaalipolitiikan ja kuntayhteistyön koordinaattorin Jutta Keski-Korhosen ja vammaisasiamies Minnan Kaipisen laatima tiedote vammaispalvelulain uudistuksesta. Asia on aiheuttanut jäsenistösämme paljon hämmennystä, ja he vastaavat nyt eniten huolta aiheuttaneisiin kysymyksiin. Viesti on lähetetty ja julkaistu eilen 16.10. Jaatispostissa ja Tukiliiton nettisivuilla kohdassa Ajankohtaista.

Terveisin Tiina Martikainen


**********
Kehitysvammaisten Tukiliitto on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa vammaispalvelulain uudistustyöhön niin Vammaisfoorumin kautta kuin suoraan lakiluonnosta kirjoittaneisiinkin henkilöihin. Kaikkia esittämiämme asioita ei ole saatu lakiluonnokseen. Pykälien lisäksi kannattaa perehtyä lain perusteluihin, jotka ovat monilta osin tulkintaa selventäviä.

Mielestämme kyseessä on kuitenkin iso edistysaskel parempaan suuntaan. Tiedämme, että lakiesityksen säännökset jättävät sijaa tulkinnalle, kuten useimmiten on asianlaita lakeja laadittaessa. Viime kädessä tuomioistuimet ratkaisevat, miten lakia on tulkittava. Tämä on tietysti erittäin valitettavaa.

Vammaispalvelulain muuttaminen ensisijaiseksi suhteessa kehitysvammalakiin on lähinnä periaatteellinen muutos. Muutoksen vaikutuksesta myös kehitysvammaisille henkilöille järjestettäisiin palvelut ensisijassa vammaispalvelulain mukaisesti, jos sama palvelu sisältyy sekä kehitysvammalakiin että vammaispalvelulakiin. Sillä ei ole tarkoitus puuttua erityishuollon tarpeessa oleville henkilöille järjestettävien erityishuoltopalveluiden järjestämiseen. Kehitysvammaiselle henkilölle voitaisiin edelleen järjestää palveluita kehitysvammalain nojalla, jos vammaispalvelulain nojalla järjestettävät palvelut eivät olisi asiakkaan kannalta riittäviä tai sopivia.

Esityksellä ei ole tarkoitus sulkea mitään ryhmää lain soveltamisen ulkopuolelle, vaan henkilökohtaisen avun ­ kuten muidenkin vammaispalvelujen ­ saamisedellytykset ratkaistaan yksilöllisesti asiakkaan vammasta tai sairaudesta johtuvan avun- ja palveluntarpeen perusteella. Lakiesityksen useassa kohdassa todetaan, että avuntarvetta arvioitaessa on tarkasteltava toimintakykyä, ei diagnoosia. Lähtökohtaisesti lakiesitys koskee myös kehitysvammaisia henkilöitä.

Henkilökohtaisen avun tarkoitus on nimenomaan auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan laissa tarkoitetuissa toimissa. Esityksessä on tehty selkeä ero henkilökohtaisen avun sekä hoidon, hoivan ja valvonnan välillä. Vammaispalvelulain tarjoamat palvelut ja tukitoimet, mukaan lukien esityksen mukainen henkilökohtainen apu, eivät ole esimerkiksi kehitysvammaisen henkilön palveluntarpeen kannalta riittäviä ja sopivia, jos henkilön avuntarve edellyttää erittäin vaativaa ja monialaista erityisosaamista sekä ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa.

Hoivaa ja hoitoa edellyttävät palvelut voidaan järjestää vaikea- ja monivammaiselle henkilölle edelleen kehitysvammalain perusteella. Palvelut voidaan järjestää myös asiakkaan kotona saman tyyppisinä kuin uudessa vammaispalvelulain 8 d §:ssä säädetään. Kehitysvammalaki ei sitä estä, sen sijaan esteenä voivat olla kuntien ja kuntayhtymien vanhentuneet käytännöt. Kehitysvammaisella henkilöllä on kehitysvammahuoltoon subjektiivinen oikeus.

Suurimmalla osalla kehitysvammaisista ihmisistä on voimavaroja määritellä oman avuntarpeensa sisältö ja toteutustapa. Kuten Jukka Kumpuvuori omassa viestissään jaatispostiin 12.10.08 toteaa, tarpeitaan määritellessään kehitysvammaisella henkilöllä on mahdollista käyttää apuna ja tukena toista ihmistä. Henkilöllä on samoin oikeus käyttää kaikkia niitä kommunikaation apuvälineitä, jotka ovat tarpeen hänen ymmärretyksi tulemisessaan. Päätöksenteossa on oltava riittävä valmius ja ammattitaito ottaa selvää vammaisen henkilön oma näkemys avuntarpeestaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut lakiesitystä tiiviissä yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Yhteistyö on perustunut luottamukselle ja lähtökohta on ollut, että käydyt keskustelut ovat olleet näin ollen myös luottamuksellisia. Laajempaa kansalaiskeskustelua lakiluonnoksen sisällöstä ei siis ole ollut mahdollista käydä ennen lakiesityksen julkistamista.

Yhteistyöterveisin

Jutta Keski-Korhonen (sosiaalipolitiikan ja kuntayhteistyön koordinaattori) ja Minna Kaipinen (vammaisasiamies), Kehitysvammaisten Tukiliitto