Lapsiperheille suunnatun Vaikuttava vertaistoiminta -projektin
verkkosivut ovat avautuneet. Tervetuloa tutustumaan!

Verkkosivujen osoite on
www.vaikuttavavertaistoiminta.fi

Tasavallan presidentin vaali 2012 -selkoesite on ilmestynyt. Oikeusministeriön ja Selkokeskuksen julkaisemaa esitettä voi tulostaa Papunetista ja tilata Selkokeskuksesta. Myös ruotsinkielisenä.

www.papunet.net/selko/esitteet-ja-oppimateriaalit/esitteet/

Lähde: Papunetin tiedote 12/2011

Yli puolet täysi-ikäisistä suomalaisista ei usko ihmisten yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, kertoo uusi Kansalaisbarometri. Kaksi kolmesta pelkää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyvän tulevaisuudessa.

Kansalaisbarometri 2011:n mukaan yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa ei näytä toteutuvan. Yli puolen miljoonan täysi-ikäisen tulot eivät kunnolla riitä lääkärissä käymiseen.

Alimmassa tuloviidenneksessä rahat riittävät huonosti lääkärikäynteihin kolmanneksella ja ylimmässä tuloviidenneksessä vain kolmella prosentilla. Kansalaisbarometrissa ilmeni myös, että mitä huonompi on ihmisen terveys, sitä todennäköisempää on, että hänen tulonsa riittävät huonosti terveydenhoitoon.

– Terveyskeskusmaksu on poistettava, jotta se ei estä ketään käyttämästä terveyspalveluja. Kuntien tulonlähteenä maksu on marginaalinen, mutta toimeentulotuen tai muuten pienten tulojen varassa eläville jokainen euro on tärkeä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Kokonaan vaille tarvittua terveyspalvelua jääminen on vaikeuttanut kolmen viime vuoden aikana 22 prosentin elämää. Yli puolet on sitä mieltä, ettei palveluja saa riittävän nopeasti. Sosiaalipalvelun tai -etuuden viivästyminen on vaikeuttanut hieman alle viidesosan elämää.

Ilman tarvitsemaansa apua on viimeisen vuoden kuluessa jäänyt noin 15 % eli 600 000 suomalaista. Yleisimmin kyse on terveyspalveluista kuten terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidosta tai hammashoidosta.

– Suomalaiset pitävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tärkeinä. Usko niiden tulevaisuuteen kuitenkin horjuu. Siksi on erittäin tärkeää muistaa kansalaisten tarpeet, kun sosiaali- ja terveyspalveluja, niiden järjestämistä ja kuntarakennetta uudistetaan, Riitta Särkelä sanoo.

Kasautuva huono-osaisuus koskee

noin 300 000 suomalaista

Kasautuva huono-osaisuus koskee jossain muodossa vähintään 300 000 suomalaista aikuista. Pahiten terveyden ja toimintakyvyn, henkisen vireyden ja mielialan, talouden ja sosiaalisten suhteiden ongelmat kasautuvat työttömille.

– Lähes kaikilla suomalaisilla on jokin elämänalue, jolle he voivat rakentaa hyvinvointiaan. Erityisiä, kohdennettuja tukitoimia tarvitsevia täysi-ikäisiä on noin 50 000. Heille kasautuneen huono-osaisuuden poistaminen ei vaadi mahdottomia, mutta siihen tulee tarttua heti, Riitta Särkelä vaatii.

– Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallituksen kärkihankkeita, mutta siitä puuttuvat konkreettiset toimet. Ilman niitä hanke on hampaaton. Myös sosiaali- ja terveysministeriön pitää ohjata kehittämisrahaa syrjäytymiskierteiden katkaisuun, hän toteaa.

– Se edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, Kelan, kuntoutus- ja koulutusorganisaatioiden sekä järjestöjen yhteistyössä kehittämiä uusia käytännön toimia. Avainasemassa on kuntien aikuissosiaalityö, Särkelä sanoo.

Kansalaisbarometrin mukaan noin 70 000 suomalaista kokee itsensä usein tai jatkuvasti huono-osaiseksi, syrjityksi ja ulkopuoliseksi. Nämä kokemukset kasautuvat erityisesti työttömille ja pienituloisille.

Noin joka viides (19 %) täysi-ikäisistä arvioi, että liiallinen alkoholinkäyttö vaikeuttaa oman kotitalouden elämää vähintään vähän. 4 % arvioi alkoholinkäytön vaikeuttavan oman kotitalouden elämää paljon.

Kansalaisbarometrin mukaan kaksi kolmasosaa eli lähes kolme miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista on mukana erilaisissa järjestöissä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuu noin 900 000 suomalaista.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottamaa tietoa on hyödyntänyt 1,5 miljoonaa suomalaista. Alan järjestöjen tarjoamalle kurssille tai luennolle on osallistunut noin 900 000 suomalaista ja henkilökohtaista neuvontaa on saanut yli 500 000. Vertaisryhmiin on osallistunut noin 450 000 suomalaista.

Alan järjestöt kiinnostavat myös heitä, jotka eivät vielä ole mukana. Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita on lähes 300 000. Koulutuksiin, kursseille, luennoille, vertaisryhmiin ja virkistystoimintaan olisi kuhunkin yli 200 000 uutta tulijaa. Jäsenyys kiinnostaa 150 000 suomalaista.

– Jos sosiaali- ja terveysjärjestöjä ei olisi, palvelujärjestelmään kohdistuisi huomattavasti nykyistä suurempi kuormitus. Luvut osoittavat järjestöjen suuren merkityksen esimerkiksi toimintakyvyn ylläpitäjinä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

– Lisäksi järjestöt tarjoavat yksinäisille yhteisöjä ja vahvistavat ihmisten keskinäistä luottamusta. Sitä ei voida tehdä julkisilla eikä yksityisillä palveluilla, Särkelä toteaa.

– Viranomaisten on lopultakin ymmärrettävä, että järjestöt ovat erilaisia kuin yritykset. Yritysmaailman mukaista verotuskohtelua ja kilpailuun liittyvää logiikkaa ei voi tuoda järjestömaailmaan rapauttamatta tukea, jota erityisesti paikallisyhdistykset antavat sadoille tuhansille suomalaisille, hän sanoo.

Suomalaiset pitävät sosiaali- ja terveysjärjestöjä tärkeinä toimijoina, vaikuttajina ja palveluntuottajina. Yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että Raha-automaattiyhdistyksen ja kuntien on tuettava alan järjestöjä jatkossakin. Nykyisten rahapelimonopolien säilyttämistä kannattaa 53 %, niihin suhtautuu neutraalisti 35 % ja niitä vastustaa 12 % suomalaisista.

– RAY:n rahoitus on sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan elinehto. Paikallisyhdistyksille puolestaan kuntien toiminta-avustukset ovat yhtä elintärkeitä, Riitta Särkelä sanoo.

Kansalaisbarometrin mukaan tunnetuimmat sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Pelastusarmeija.

^{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=359}

Taidekeskus Kettukin vuoden 2012 taiteilijaksi on valittu turkulainen Miia Ruohonen (s. 1987). Vuoden kehitysvammaisen taiteilijan yksityisnäyttely Örkkejä ja ötököitä järjestetään Hämeenlinnan Verkatehtaalla Galleria Arxissa 17.1.–25.2.2012

Mitä oudompi otus, sen paremmin se sopii nuoren Miia Ruohosen taulun aiheeksi. Galleria Arxin seinät täyttyvät ensi tammi-helmikuussa jännittävistä, hauskoista ja joskus vähän pelottavistakin olioista. Lisäksi lattialla ryömii Miian tekemiä omaperäisiä pehmoleluja.

Miia Ruohonen on kotoisin Turusta. Hän on opiskellut kaksi vuotta Hämeenlinnassa Perttulan erityisammattikoulun KUVA-koulutuksessa ja kolme vuotta Kaarisillan ammatillisessa taidekoulutuksessa Nastolassa. Tällä hetkellä Miia maalaa tauluja Turun suomenkielisen työväenopiston Taidestudio Tapiirissa.

Valtakunnallista kehitysvammaisten taidekeskusta ylläpitävä Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry on valinnut vuoden taiteilijan vuosittain vuodesta 2004 lähtien.
Kettukin aiemmat vuoden taiteilijat ovat olleet
Tuomas Korhonen (2004),
Tuula Rantanen (2005),
Kirsi Mikkonen (2006),
Paul Gustafsson (2007),
Jack Heiskanen (2008),
Kenneth Rasmussen (2009),
Matti Rauhaniemi (2010) ja
Jukka-Pekka Levy (2011).



^{Tämän ajankohtaista-uutisen osoite on
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=360}

Omakotialueelle Helsingin Suutarilaan on valmistunut uusi asumisyksikkö seniori-ikäisille kehitysvammaisille. Asukkaat ovat keski-iältään yli 60-vuotiaita.

RK-Asunnot Kaski tarjoaa asumista ja asukkaan tarpeiden mukaisia tukipalveluja, jotka vahvistavat asukkaiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteisössä ja yhteiskunnassa. Kaski on pientalo, jossa on asuntoja 18 henkilölle. Asunnot ovat kooltaan 25-32,5 neliömetriä, ja jokaisessa asunnossa on oma pienkeittiö ja wc-suihkutila. Lisäksi talossa on runsaasti yhteistä tilaa, joka mahdollistaa yhteisöllisyyden toiminnassa. Asukkaat pääsivät muuttamaan Kaskeen lokakuussa. Jokainen asukas osallistui muuttovalmennukseen ennen muuttoa uuteen kotiin.

Kaski on Rinnekoti-Säätiön rakennuttama asumisyksikkö, josta kaupunki hankkii asumispaikkoja ostopalveluna.

Kaski osa ASU-hanketta

Sosiaalivirastossa on vuosina 2008-2012 käynnissä kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen kehittämishanke (ASU-hanke). Hankkeella luodaan asumisen ja päivittäisten toimintojen palvelukokonaisuus suomenkielisille ja ruotsinkielisille kehitysvammaisille. Hankkeen taustalla on hallitusohjelman tavoite vähentää kehitysvammaisten laitospaikkoja sekä tarjota kehitysvammaisille henkilöille yksilöllisiä asumisratkaisuja ja palveluja.

Vuosina 2008-2011 on Helsinkiin valmistunut suunnitelman mukaisesti yhteensä 145 uutta asuntoa kehitysvammaisille ja vuonna 2012 on valmistumassa 61 uutta asuntoa. ASU-hankkeen tavoitteena on tuottaa vuoteen 2017 mennessä pitkäaikaisesta laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille noin 270 asuntoa ja lapsuudenkodista muuttaville aikuisille kehitysvammaisille noin 350 asuntoa.

ASU-hankesuunnittelussa on mukana 18 eri ryhmää. Asukasosallisuus on ollut tärkeä osa suunnittelua. Asiakkaat ovat osallistuneet hankkeiden suunnitteluun henkilökohtaisesti, edustuksellisesti tai erilaisten ryhmien kautta. Helsingin kaupunki noudattaa kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan määrittelemiä laatusuosituksia tilojen osalta ja yksilöllisen tuen laatukriteereitä asumista tukeville palveluille.

Helsingissä on noin 2000 kehitysvammaista henkilöä, joista aikuisia on 1 628. Laitoksissa asuu 237 aikuisikäistä kehitysvammaista ja lapsuudenkodissa 1 031 aikuista kehitysvammaista henkilöä.

Lisätietoja:

RK-Asunnot Kaski/ Rinnekoti-Säätiö
palvelupäällikkö Jaana Laaksonen,
jaana.laaksonen@rinnekoti.fi,
puh. 09 855 1281 tai 040 536 4659,
www.rinnekoti.fi

Sosiaalivirasto/Aikuisten palvelut/Vammaistyö, ASU-hanke:
kehittämiskonsultti Pirjo Poikonen,
pirjo.poikonen@hel.fi,
puh. 09 310 24070 tai 040 334 5136 ,
www.hel.fi/sosv

ASU-hankkeen internetsivut
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/kehitysvammaisten_palvelut/hankkeet/asu

_{Tämä uutinen julkaistiin osoitteessa
http://www.kvtl.fi/fi/ajankohtaista/lisaa-ajankohtaisia/?nid=357}

Aamulehti tarttui kehitysvammaisten viikolla kuultuihin radiospotteihin ja kampanjasivustoon. Toimittaja Liisa Heinänen haastatteli toimistotyöntekijä Timo Seppälää.

"Kehitysvammaiset haluavat työstä kunnon palkkaa ja asumiseen valinnanvaraa: "Samaa luuta ja nahkaa -kampanjan radiospoteissa kehitysvammaiset ihmiset kyselivät kuulijoilta: Asuisitko lukittujen ovien takana? Riittäisikö sinulle viiden euron päiväpalkka? Onko oikein, että harrastat vain sitä, mitä pomo määrää? Pariskunta kertoi, etteivät he saa perheasuntoa ja asuntolassa seurustelu on kielletty. Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Me Itse ry vaativat, että vammaisuus ei saa olla syrjinnän perusta. Mutta miten?"

Lue juttu kokonaisuudessaan:
www.aamulehti.fi/

Vantaan kaupunki parantaa kehitysvammaisten itsenäistä asumista uuden Oman kodin avaimet – Kehitysvammaisten asumisen ohjelman 2011 – 2015 avulla. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen tavallisessa asuinympäristössä esteettömässä ja toimivassa asunnossa.

Lisätietoja sivulta
www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista-arkistot/perhe-_ja_sosiaalipalvelut/101/0/kehitysvammaisten_itsenaisen_asumisen_mahdollisuuksia_parannetaan

Lähde: Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen tuottama Esteettömyystiedote 4/2012