Tukiliiton jäsenkirje lokakuu 2011
|
 |
|
|
Uutiskirje |
|
|
|
|
|
|
Tässä numerossa |
|
|
|
Studia Generalia työllisyydestä 18.10. Tampereella Teemaviikon tapahtumiin saa taas tukea Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari 1.11.2011 Seinäjoella Seminaari oppimisvaikeuksista ja työllistymisestä Tampereella 8.11.2011 Uusien toimijoiden löytyminen ja verkostoituminen yhdistysten toiminnan haasteena Tukiliitto siirtyi blogiaikakauteen OmaPolku ry:n Puun takaa! -näyttely Tukiliitossa 10.10. - 7.11. Eväitä elämän reppuun Helsingissä - ilmoittautumisaikaa on jatkettu TS: Laitoksesta omaan kotiin Allekirjoita hämeenlinnalaisten adressi kerho- ja leiritoiminnan säilyttämiseksi! |
|
|
|
Studia Generalia työllisyydestä 18.10. Tampereella
|
Juhlavuonna kuudella eri paikkakunnalla vierailevan Studia Generalia -luentosarjan aiheena on kesän 2011 aikanakin paljon julkisuutta saanut
Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus työelämään - oikeus työhön, oikeus palkkaan.
Seuraava tilaisuus on tiistaina 18.10.2011 Tampereella,(Tampereen yliopisto, Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, klo 18).
Studia Generalian yhteyteen valmistunut esite ja DVD tukevat vaikuttamista myös jatkossa, tilaisuuksien jälkeen.
Tilaisuuksissa puhujina ovat tuleva puheenjohtaja Olavi Hietaharju Me Itse ry:stä ja vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliitosta.
Studia Generalia 2011, aikataulu ja paikkakunnat
22.9. Helsinki, Kansallismuseon auditorio klo 17.30 - 19.30 Olavi Hietaharjun lisäksi puhujana on tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Heikki Seppälä Kehitysvammaliitosta.
18.10. Tampere, Tampereen yliopisto, Väinö Linna -sali klo 18
23.11. Seinäjoki, Lakeuden risti, Kirkonkranni
24.11. Jyväskylä, Aaltosali
29.11. Oulu, Pääkirjaston Pakkala sali klo 18
15.12. Rovaniemi, Lapin yliopisto, Asko ja Esko -sali
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Teemaviikon tapahtumiin saa taas tukea
Kehitysvammaisten viikko
Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset ja Me Itse -yhdistyksen alajaokset viettävät 1. - 7.12.2011 valtakunnallista teemaviikkoa järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia.
Teemaviikon aihe tänä vuonna on vapaaehtoistoiminta. Me Itse ry on työstänyt teemasta viikon julkilausuman.
Viikon slogan on Tee arjesta juhla. Nyt juhlistetaan yhdistyksissä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä hyväksi tehtävää vapaaehtoistyötä.
Vapaaehtoistoiminnan päivä on 5.12.
Kansainvälistä YK:n vammaisten päivää vietetään 3.12.
Tapahtumiin voi hakea pientä tukea
Tapahtumiin ja tempauksiin voi hakea Tukiliitolta pientä tukea. Tuen määrä on 50 - 200 euroa tai harkitusti tilaisuuden kulujen mukaan. Ensisijaisesti tuetaan tukiyhdistyksen ja Me Itse -alajaoksen yhteistyössä järjestämiä tilaisuuksia. Hakuaika päättyy 20. päivä lokakuuta. Hakulomakkeet ovat sivulla http://www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/kehitysvammaisten-viikko/taloudellinen-tuki/
Lue lisää teemaviikosta
Teemaviikosta kootaan tietoa viikon omille sivuille.
Totuttuun tapaan teemaviikon sivuilla on vinkkejä järjestäjille, mahdollisuus tilata viikon julisteita, tietoa teeman aiheesta jne.
Lue lisää http://www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/kehitysvammaisten-viikko/
Yhteistyössä
Teemaviikkoa ovat kanssamme toteuttamassa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, FDUV ja Steg för Steg. Förbundet De Utvecklingsstördas Väl on ruotsinkielisten kehitysvammaisten ja heidän omaistensa etuja ajava järjestö.
Steg för Steg on ruotsinkielisten kehitysvammaisten henkilöiden edunvalvonta-järjestö.
|

Julistetta voi tilata sähköpostilla osoitteesta teemaviikko@kvtl.fi Julisteiden tilauksesta ei koidu kuluja.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari 1.11.2011 Seinäjoella
|
Seminaari on tarkoitettu perheille, joissa kehitysvammainen perheenjäsen asuu ikääntyvien vanhempiensa kanssa, lähityöntekijöille sekä kaikille niille, jotka tukevat kehitysvammaista nuorta tai aikuista kohti aikuisuutta.
Paikka: Teknologiakeskus Frami, Auditorio 2, Kampusranta 9 B, Seinäjoki
Alustava ohjelma
9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi
9.30 Avaussanat Seinäjoen kaupungin edustaja Kirsi Konola, kehittämispäällikkö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö
9.45 Voimavaroja arkeen, Tapani Kiminkinen, lääkäri
11.00 Asumisen mahdollisuudet, Kirsi Konola, kehittämispäällikkö, KVPS
11.45 Miten palvelukoti/ryhmäkoti ottaa huomioonmuuttajan eletyn elämän? Härmänmaan palvelukoti Pikkutulppaani KVPS Tukena Oy
12.15 Lounas (omakustanteinen)
13.15 Miten itsenäistymistä mietitään meidän perheessä -paneelikeskustelu, keskustelua johdattelee Katja Marjamäki, suunnittelija, KVPS
14.15 Päiväkahvi
14.45 Minulla on oikeus muuttaa
15.15 Miten perhe voi edetä itsenäistämisen tiellä, Eija Ala-Toppari-Peltola, sosiaalipalvelujen johtaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
15.30 Ikäperhetoiminnan esittely, Satu Koivurinne, suunnittelija, KVPS
15.45 Päivän yhteenveto ja palautteet, Kirsi Konola, kehittämispäällikkö, KVPS
Seminaari on maksuton, lounas omakustanteinen. Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumisen, joka tulee tehdä 28.9.2011 mennessä. Ilmoittautua voi puhelimitse tai nettilomakkeella: www.kvps.fi/materiaalipankki/seminaarit-koulutukset/tienviittoja-tulevaisuuteen-01-11-2011.php
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Satu Koivurinne, suunnittelija 0207 713 556 satu.koivurinne@kvps.fi |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Seminaari oppimisvaikeuksista ja työllistymisestä Tampereella 8.11.2011
|
Seminaari: Oppimisvaikeudet ja niiden vaikutus henkilön työllistymiseen ja elämänkulkuun 8.11.2011 klo: 9 –16 Tampereella
Paikka: Tampereen ammattiopiston (Kauppaopisto) juhlasali (Sammonkatu 45, Tampere)
Päivän aikana käsitellään laaja-alaisten oppimisvaikeuksien vaikutusta työllistymiseen ja elämänkulkuun. Tilaisuudessa käsitellään myös työllistymisen haasteita ja keinoja, sekä syitä ehkäistä syrjäytymistä.
Alustava ohjelma
8.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.15 Tervetuloa Projektipäällikkö Hanna Hirvimäki ja projektityöntekijä Elisa Lehtonen, Tampereen kaupunkilähetys ry
9.30 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet työrajoitteena Psykologian lisensiaatti Leila Lammi-Hiltunen, Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
10.15 Jaloittelutauko
10.30 Osatyökykyisten työllistämisen kansantaloudellinen merkitys Kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiö
11.30 Lounastauko (omakustanteinen)
12.30 Kehitykselliset oppimisvaikeudet aikuisiällä Neuropsykologi (ET), PsM Johanna Nukari, Kuntoutussäätiö
13.30 Kahvitauko
14.00 Osatyökyisten työllistyminen edellyttää eri osapuolten sitoutumista useampivuotiseen uudistustyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilö Markku Lehto
15.45 Loppusanat ja päivän päätös Projektipäällikkö Hanna Hirvimäki ja projektityöntekijä Elisa Lehtonen, Tampereen kaupunkilähetys ry
Ilmoittautuminen 27.10.2011 klo16 mennessä:
Elisa Lehtonen 040 540 7033 elisa.lehtonen@tamperecitymission.fi
Ilmoitathan samalla mahdollisesta erityisruokavaliostasi.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Uusien toimijoiden löytyminen ja verkostoituminen yhdistysten toiminnan haasteena
|
Tukiliiton selvitys jäsenyhdistystensä toiminnasta on valmistunut. Liiton aluekoodinaattoreiden tekemiin haastatteluihin vastasi yli sata yhdistyksen puheenjohtajaa tai sihteeriä.
Kaikki kyselyyn vastanneet yhdistykset pitivät tärkeänä toiminnan kehittämistä. Yhdistysten aktiivitoimijoilla oli monia ideoita siihen, millä tavalla lapsiperheitä ja uusia toimijoita voi saada mukaan toimintaan. Tiedottamisen parantaminen, erityisesti nettisivuja kehittämällä, oli yhdistysten keskeisimpiä kehittämisajatuksia.
Yhteistyö ja verkostoituminen muiden yhdistysten ja ammattilaisten kanssa on selvästi yksi keino lisätä yhdistysten voimavaroja. Tapahtumien järjestämisen lisäksi aktiivinen osallistuminen vammaisneuvostoon ja alueelliset vapaaehtoistyön koulutukset olivat esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä. Yritysyhteistyötä teki jopa 20% yhdistyksistä.
Kun yhdistysten toiminta on useimmiten pienen aktiivitoimijajoukon varassa, on hyvä miettiä mitä kaikkea voidaan tehdä. Toiminnan pitkäjänteinen suunnitteleminen ja keskittyminen vain tiettyihin asioihin, on yksi keino ehkäistä yhdistystoimijoiden uupumista. Toiset yhdistyksistä näin jo tekivätkin: ”Yhdistyksen strategia on, että keskitytään tiettyihin asioihin vuosittain. Kaikkeen ei voida yhtaikaa tarttua.”
Yhdistyskyselyn koko raportin voit lukea Tukiliiton kotisivuilta: www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/
Raportin nimi on ”Hallituksen vapaaehtoisuus on hyvä; mennään kaikki sata lasissa.” Selvitys Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toiminnasta
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tukiliitto siirtyi blogiaikakauteen
|
Olemme ryhtyneet Kehitysvammaisten Tukiliitossa kirjoittamaan blogia. Ystävänblogissa Tukiliiton työntekijät ja yhteistyökumppanit kirjoittavat ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä.
Toivomme, että saamme blogiin napakoita kirjoituksia myös jäsenyhdistyksiemme toimijoilta. Jos toivot, että julkaisemme kirjoituksesi blogissamme, ota yhteyttä Tupu Sammaljärveen (etunimi.sukunimi@kvtl.fi).
Voit lukea blogia sivulla: http://www.kvtl.fi/blogi
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
OmaPolku ry:n Puun takaa! -näyttely Tukiliitossa 10.10. - 7.11.
|
PUUN TAKAA! Kahdeksan nuoren taiteilija puupiirroksia
Tulppaanitalo, 1 krs Pinninkatu 51 33100 Tampere
Puun takaa! -näyttely esittelee kahdeksan erityistukea tarvitsevan nuoren taiteilijan puupiirroksia Tulppaanitalon 1 krs:ssa.
Jussi Aallon (s.1991), Sami Hukan (s.1987), Otto Kasvion (s.1976), Linnea Meurosen (s. 1987), Janne Ojaniemen (s. 1985), Vesa Ripilän (s. 1986), Lasse Rinteen (s. 1985) ja Atte Selinin (s. 1981) puupiirrosten innoittajina ovat olleet Pohjois-Amerikan intiaanikulttuurit. Kaikki kahdeksan tekijää ovat toteuttaneet teoksensa Omapolku ry:n taidetyöpajassa.
Omaislähtöinen OmaPolku ry on toiminut Tampereella vuodesta 2002. Se toteuttaa mm. työ- ja päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille nuorille (n. 30) ennakkoluulottomasti ja osallisuutta edistäen. Kuvataidetta ja taidekäsityötä tehdään Taidepajassa. Uudet mediat ja digitaalimaailma ovat osa Mediapajaa. Arkitaitoja ja itsenäistä pärjäämistä harjoitellaan Arkipajassa. Nuoria pyritään saattelemaan elämässä eteenpäin, oli kyseessä työ, asuminen, kouluttautuminen tai taide- ja mediailmaisun mahdollisuudet.
Lisätietoja:
Omapolku ry kuvataideohjaaja Ritvamarja Rantala, 040 7501 346, etunimi.sukunimi@omapolku.fi taideohjaaja Hannele Vuosara, 0400 244 564, etunimi.sukunimi@omapolku.fi
|

Otto Kasvio, Veden tuli 1, 2010, puupiirros, 13 x 20 cm.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Eväitä elämän reppuun Helsingissä - ilmoittautumisaikaa on jatkettu
|
Tukiliiton edunvalvontapäivät ovat tänä vuonna luonnon helmassa, kuitenkin keskellä Helsingin keskustaa Ruskeasuonlaaksossa klo 10-14!
Päivän teemoina ovat: - asuminen, - tilapäishoito, - oman tahdon toteutuminen, - henkilökohtainen apu, - vertaistuki ja - vapaaehtoistoiminta.
Tapahtumassa on mahdollista tutustua Malikkeen vapaa-ajan apu- ja toimintavälineisiin. Oleskelemme ulkona, joten pukeutuminen sään mukaan.
Osallistumismaksu (sis. retkievään) 10 euroa/aikuinen, 5 euroa/ alle 15-vuotias, alle 4-vuotiaat maksutta.
Ilmoittautumisaikaa on jatkettu! Ilmoittautumiset 18.10.2011 mennessä.
Lisätietoja tapahtumasta Tukiliiton aluekoordinaattorilta: Hanne Mustonen hanne.mustonen@kvtl.fi 0207 718 255
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
TS: Laitoksesta omaan kotiin
|
Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto kirjoittaa kolumnissaan 9.10.2011
"Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimus velvoittaa valtiot varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat itse valita asuinpaikkansa, asumismuodon ja asuinkumppaninsa. Siis elää ja asua samoin kuin muutkin.
Suomi tukee kehitysvammaisten aikuisten itsenäistä elämää. Periaate on selvä ja sen käytännön toteutukseen on ryhdytty.
Laitosovia on avattu jo aiemminkin, kun on pyritty edistämään vammaisten oikeutta osallistua työelämään.
YK:n yleissopimukseen on selkeästi kirjattu, että vammaisella on yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin.
Kun olemme tämän periaatteen hyväksyneet, se tarkoittaa myös sitä, että pitkäaikaisestakin laitosasumisesta pyritään aktiivisesti eroon.
2010-luvulla vammaisen ihmisen pitää voida asua laitoksen sijaan omassa kodissaan. Kun laitoksen tilalle tarjotaan yksilöllisempiä asumisratkaisuja, tarvitaan itsenäisen elämän tueksi myös monia tukipalveluja.
Perusteellisessa raportissa todetaan, että Suomessa kehitysvammainen aikuinen voi asua itsenäisesti, turvallisesti ja elää täysipainoista elämää, jos asuntoratkaisu on toimiva ja tukipalvelut riittäviä. Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen -raportti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) korostaa, että tulevaisuudessa kehitysvammaiset voivat asua kuten muutkin Suomen kansalaiset.
Käytännön ongelmia toki riittää ratkaistavaksi. Oma haasteensa on kumota ennakkoluuloja, joita näyttää tulevan kaikkialla vastaan, kun yhdenvertaisuuden periaatetta ryhdytään toteuttamaan käytännössä.
Laitoshoitoa pyritään korvaamaan 600 asunnon vuosivauhtia. Myös palvelujen rahoitus pitää ratkaista, jotta perusoikeudet, oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat.
Kunnissa on ryhdytty sanoista tekoihin. On tarjottu tontteja uusia palveluasuntoja varten. Uudisrakentamisen lisäksi on annettu lupa muuttaa vanha koulu tai tehdas asumiskäyttöön.
Näyttää kuitenkin ikävästi siltä, että samaan tahtiin kun kerrotaan kehitysvammaisten uusista asuintaloista, uutisoidaan myös hankkeiden synnyttämästä vastustuksesta.
Adresseja kerätään milloin Loimaalla, milloin Liedossa tai Turussa.
Vastustuksen kohde voi kehitysvammaisten asuntolan lisäksi olla myös vanhaan kouluun kaavailtu yksityinen lastensuojelulaitos, kuten Paimiossa. Tai SOS-lapsikyläkoti, kuten aikanaan Kaarinassa. Vastaanottokeskuksien ja kuntoutuslaitosten aiheuttamat liikenneongelmat ovat myös naapureiden ennakkoarvioissa erittäin yleisiä. [...]"
Lähde: www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/264719
|
|
|
|
Liikenneongelmia ja kodinkonekuluja
Turun Sanomat 9.10.2011 02:36:46
Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimus velvoittaa valtiot varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat itse valita asuinpaikkansa, asumismuodon ja asuinkumppaninsa. Siis elää ja asua samoin kuin muutkin.
Suomi tukee kehitysvammaisten aikuisten itsenäistä elämää. Periaate on selvä ja sen käytännön toteutukseen on ryhdytty.
Laitosovia on avattu jo aiemminkin, kun on pyritty edistämään vammaisten oikeutta osallistua työelämään.
YK:n yleissopimukseen on selkeästi kirjattu, että vammaisella on yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin.
Kun olemme tämän periaatteen hyväksyneet, se tarkoittaa myös sitä, että pitkäaikaisestakin laitosasumisesta pyritään aktiivisesti eroon.
2010-luvulla vammaisen ihmisen pitää voida asua laitoksen sijaan omassa kodissaan. Kun laitoksen tilalle tarjotaan yksilöllisempiä asumisratkaisuja, tarvitaan itsenäisen elämän tueksi myös monia tukipalveluja.
Perusteellisessa raportissa todetaan, että Suomessa kehitysvammainen aikuinen voi asua itsenäisesti, turvallisesti ja elää täysipainoista elämää, jos asuntoratkaisu on toimiva ja tukipalvelut riittäviä. Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen -raportti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) korostaa, että tulevaisuudessa kehitysvammaiset voivat asua kuten muutkin Suomen kansalaiset.
Käytännön ongelmia toki riittää ratkaistavaksi. Oma haasteensa on kumota ennakkoluuloja, joita näyttää tulevan kaikkialla vastaan, kun yhdenvertaisuuden periaatetta ryhdytään toteuttamaan käytännössä.
Laitoshoitoa pyritään korvaamaan 600 asunnon vuosivauhtia. Myös palvelujen rahoitus pitää ratkaista, jotta perusoikeudet, oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat.
Kunnissa on ryhdytty sanoista tekoihin. On tarjottu tontteja uusia palveluasuntoja varten. Uudisrakentamisen lisäksi on annettu lupa muuttaa vanha koulu tai tehdas asumiskäyttöön.
Näyttää kuitenkin ikävästi siltä, että samaan tahtiin kun kerrotaan kehitysvammaisten uusista asuintaloista, uutisoidaan myös hankkeiden synnyttämästä vastustuksesta.
Adresseja kerätään milloin Loimaalla, milloin Liedossa tai Turussa.
Vastustuksen kohde voi kehitysvammaisten asuntolan lisäksi olla myös vanhaan kouluun kaavailtu yksityinen lastensuojelulaitos, kuten Paimiossa. Tai SOS-lapsikyläkoti, kuten aikanaan Kaarinassa. Vastaanottokeskuksien ja kuntoutuslaitosten aiheuttamat liikenneongelmat ovat myös naapureiden ennakkoarvioissa erittäin yleisiä.
Suvaitsevuus on vaikea asia. Otetaan esimerkki monikulttuurisesta Turusta, jossa äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu 13 000 turkulaista. Turun kaupunginjohtaja on todennut, että maahanmuuttajilla on suuri positiivinen merkitys Turulle ja koko seudun kehitykselle. Tärkeitä turkulaisia arvoja puolestaan ovat kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus.
Kun kaupungin tilaama ”tutkimus” sitten paljasti, että maahanmuuttajista aiheutuu kaupungille myös kustannuksia, syntyi kohu. ”Tutkimuksen” luvuista paljastui muun muassa, että maahanmuuttajavaltaisissa taloissa kodinkoneiden huolto- ja korjauskustannukset olivat noin 50 euroa suuremmat kuin kantaväestön taloissa.
50 euroa vuodessa. Ajatella!
Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.
Riitta Monto
|
|
|
|
|
|
Allekirjoita hämeenlinnalaisten adressi kerho- ja leiritoiminnan säilyttämiseksi!
|
Hämeenlinnassa kerho- ja leiritoiminta uhattuna Hämeenlinnasta kuuluu kurjia. Kaupungin vyön kiristykset uhkaavat lopettaa kehitysvammaisten ihmisten kerho- ja leiritoiminnan, jota paikallinen tukiyhdistys on ostopalveluna tuottanut.
Allekirjoita adressi tästä ja vastusta kerho- ja leiritoiminnan lopettamista!
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Onko sinulla ystäviä, jotka voisivat myös olla kiinnostuneita uutiskirjeestämme? Välitä kirje ystäville »
© 2010 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jos et halua vastaanottaa uutiskirjettä, klikkaa tästä
|
|
|
Liikenneongelmia ja kodinkonekuluja
Turun Sanomat 9.10.2011 02:36:46
Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimus velvoittaa valtiot varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat itse valita asuinpaikkansa, asumismuodon ja asuinkumppaninsa. Siis elää ja asua samoin kuin muutkin.
Suomi tukee kehitysvammaisten aikuisten itsenäistä elämää. Periaate on selvä ja sen käytännön toteutukseen on ryhdytty.
Laitosovia on avattu jo aiemminkin, kun on pyritty edistämään vammaisten oikeutta osallistua työelämään.
YK:n yleissopimukseen on selkeästi kirjattu, että vammaisella on yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin.
Kun olemme tämän periaatteen hyväksyneet, se tarkoittaa myös sitä, että pitkäaikaisestakin laitosasumisesta pyritään aktiivisesti eroon.
2010-luvulla vammaisen ihmisen pitää voida asua laitoksen sijaan omassa kodissaan. Kun laitoksen tilalle tarjotaan yksilöllisempiä asumisratkaisuja, tarvitaan itsenäisen elämän tueksi myös monia tukipalveluja.
Perusteellisessa raportissa todetaan, että Suomessa kehitysvammainen aikuinen voi asua itsenäisesti, turvallisesti ja elää täysipainoista elämää, jos asuntoratkaisu on toimiva ja tukipalvelut riittäviä. Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen -raportti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) korostaa, että tulevaisuudessa kehitysvammaiset voivat asua kuten muutkin Suomen kansalaiset.
Käytännön ongelmia toki riittää ratkaistavaksi. Oma haasteensa on kumota ennakkoluuloja, joita näyttää tulevan kaikkialla vastaan, kun yhdenvertaisuuden periaatetta ryhdytään toteuttamaan käytännössä.
Laitoshoitoa pyritään korvaamaan 600 asunnon vuosivauhtia. Myös palvelujen rahoitus pitää ratkaista, jotta perusoikeudet, oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat.
Kunnissa on ryhdytty sanoista tekoihin. On tarjottu tontteja uusia palveluasuntoja varten. Uudisrakentamisen lisäksi on annettu lupa muuttaa vanha koulu tai tehdas asumiskäyttöön.
Näyttää kuitenkin ikävästi siltä, että samaan tahtiin kun kerrotaan kehitysvammaisten uusista asuintaloista, uutisoidaan myös hankkeiden synnyttämästä vastustuksesta.
Adresseja kerätään milloin Loimaalla, milloin Liedossa tai Turussa.
Vastustuksen kohde voi kehitysvammaisten asuntolan lisäksi olla myös vanhaan kouluun kaavailtu yksityinen lastensuojelulaitos, kuten Paimiossa. Tai SOS-lapsikyläkoti, kuten aikanaan Kaarinassa. Vastaanottokeskuksien ja kuntoutuslaitosten aiheuttamat liikenneongelmat ovat myös naapureiden ennakkoarvioissa erittäin yleisiä.
Suvaitsevuus on vaikea asia. Otetaan esimerkki monikulttuurisesta Turusta, jossa äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu 13 000 turkulaista. Turun kaupunginjohtaja on todennut, että maahanmuuttajilla on suuri positiivinen merkitys Turulle ja koko seudun kehitykselle. Tärkeitä turkulaisia arvoja puolestaan ovat kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus.
Kun kaupungin tilaama ”tutkimus” sitten paljasti, että maahanmuuttajista aiheutuu kaupungille myös kustannuksia, syntyi kohu. ”Tutkimuksen” luvuista paljastui muun muassa, että maahanmuuttajavaltaisissa taloissa kodinkoneiden huolto- ja korjauskustannukset olivat noin 50 euroa suuremmat kuin kantaväestön taloissa.
50 euroa vuodessa. Ajatella!
Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.
Riitta Monto |