Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:
49513 kpl

Päivitykset

08.02.2012
Apassionata show

Uusimmat kuvat

2011-09-09-14.50.00
2011-09-09-14.47.13
2011-09-09-14.38.12
2011-09-09-14.35.13
2011-09-09-14.32.49
2011-09-09-14.19.57
12
11
Share |

Tukiliiton jäsenkirje lokakuu 2011


Uutiskirje
Tässä numerossa
Studia Generalia työllisyydestä 18.10. Tampereella
Teemaviikon tapahtumiin saa taas tukea
Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari 1.11.2011 Seinäjoella
Seminaari oppimisvaikeuksista ja työllistymisestä Tampereella 8.11.2011
Uusien toimijoiden löytyminen ja verkostoituminen yhdistysten toiminnan haasteena
Tukiliitto siirtyi blogiaikakauteen
OmaPolku ry:n Puun takaa! -näyttely Tukiliitossa 10.10. - 7.11.
Eväitä elämän reppuun Helsingissä - ilmoittautumisaikaa on jatkettu
TS: Laitoksesta omaan kotiin
Allekirjoita hämeenlinnalaisten adressi kerho- ja leiritoiminnan säilyttämiseksi!

Studia Generalia työllisyydestä 18.10. Tampereella

Juhlavuonna kuudella eri paikkakunnalla
vierailevan Studia Generalia -luentosarjan aiheena
on kesän 2011 aikanakin paljon julkisuutta saanut

Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus työelämään
- oikeus työhön, oikeus palkkaan.

Seuraava tilaisuus on tiistaina 18.10.2011 Tampereella,(Tampereen yliopisto, Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, klo 18).

Studia Generalian yhteyteen
valmistunut esite ja DVD tukevat vaikuttamista
myös jatkossa, tilaisuuksien jälkeen.

Tilaisuuksissa puhujina ovat
tuleva puheenjohtaja Olavi Hietaharju Me Itse ry:stä
ja vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliitosta.


Studia Generalia 2011, aikataulu ja paikkakunnat

22.9. Helsinki, Kansallismuseon auditorio klo 17.30 - 19.30
Olavi Hietaharjun lisäksi puhujana on tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Heikki Seppälä Kehitysvammaliitosta.

18.10. Tampere, Tampereen yliopisto, Väinö Linna -sali klo 18

23.11. Seinäjoki, Lakeuden risti, Kirkonkranni

24.11. Jyväskylä, Aaltosali

29.11. Oulu, Pääkirjaston Pakkala sali klo 18

15.12. Rovaniemi, Lapin yliopisto, Asko ja Esko -sali


Teemaviikon tapahtumiin saa taas tukea

Kehitysvammaisten viikko

Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset
ja Me Itse -yhdistyksen alajaokset viettävät
1. - 7.12.2011 valtakunnallista teemaviikkoa
järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia.

Teemaviikon aihe tänä vuonna on vapaaehtoistoiminta.
Me Itse ry on työstänyt teemasta viikon julkilausuman.

Viikon slogan on Tee arjesta juhla.
Nyt juhlistetaan yhdistyksissä
kehitysvammaisten ihmisten
ja heidän perheidensä hyväksi
tehtävää vapaaehtoistyötä.

Vapaaehtoistoiminnan päivä on 5.12.

Kansainvälistä YK:n vammaisten päivää vietetään 3.12.

Tapahtumiin voi hakea pientä tukea

Tapahtumiin ja tempauksiin voi hakea
Tukiliitolta pientä tukea.
Tuen määrä on 50 - 200 euroa tai
harkitusti tilaisuuden kulujen mukaan.
Ensisijaisesti tuetaan tukiyhdistyksen
ja Me Itse -alajaoksen yhteistyössä
järjestämiä tilaisuuksia.
Hakuaika päättyy 20. päivä lokakuuta.
Hakulomakkeet ovat sivulla
http://www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/kehitysvammaisten-viikko/taloudellinen-tuki/

Lue lisää teemaviikosta

Teemaviikosta kootaan tietoa
viikon omille sivuille.

Totuttuun tapaan teemaviikon sivuilla
on vinkkejä järjestäjille,
mahdollisuus tilata viikon julisteita,
tietoa teeman aiheesta jne.

Lue lisää
http://www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/kehitysvammaisten-viikko/


Yhteistyössä

Teemaviikkoa ovat kanssamme toteuttamassa
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, FDUV ja Steg för Steg.
Förbundet De Utvecklingsstördas Väl on ruotsinkielisten kehitysvammaisten
ja heidän omaistensa etuja ajava järjestö.

Steg för Steg on ruotsinkielisten
kehitysvammaisten henkilöiden
edunvalvonta-järjestö.


Julistetta voi tilata sähköpostilla
osoitteesta
teemaviikko@kvtl.fi
Julisteiden tilauksesta ei koidu kuluja.


Tienviittoja tulevaisuuteen -ikäperheseminaari 1.11.2011 Seinäjoella

Seminaari on tarkoitettu perheille,
joissa kehitysvammainen perheenjäsen asuu
ikääntyvien vanhempiensa kanssa,
lähityöntekijöille sekä kaikille niille,
jotka tukevat kehitysvammaista nuorta tai aikuista
kohti aikuisuutta.

Paikka: Teknologiakeskus Frami, Auditorio 2,
Kampusranta 9 B, Seinäjoki

Alustava ohjelma

9.00
Ilmoittautuminen ja kahvi

9.30
Avaussanat Seinäjoen kaupungin edustaja
Kirsi Konola, kehittämispäällikkö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

9.45
Voimavaroja arkeen, Tapani Kiminkinen, lääkäri

11.00
Asumisen mahdollisuudet, Kirsi Konola, kehittämispäällikkö, KVPS

11.45
Miten palvelukoti/ryhmäkoti ottaa huomioonmuuttajan eletyn elämän?
Härmänmaan palvelukoti Pikkutulppaani KVPS Tukena Oy

12.15
Lounas (omakustanteinen)

13.15
Miten itsenäistymistä mietitään meidän perheessä -paneelikeskustelu,
keskustelua johdattelee Katja Marjamäki, suunnittelija, KVPS

14.15
Päiväkahvi

14.45
Minulla on oikeus muuttaa

15.15
Miten perhe voi edetä itsenäistämisen tiellä,
Eija Ala-Toppari-Peltola,
sosiaalipalvelujen johtaja, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

15.30
Ikäperhetoiminnan esittely,
Satu Koivurinne, suunnittelija, KVPS

15.45
Päivän yhteenveto ja palautteet,
Kirsi Konola, kehittämispäällikkö, KVPS

Seminaari on maksuton, lounas omakustanteinen.
Osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumisen,
joka tulee tehdä 28.9.2011 mennessä.
Ilmoittautua voi puhelimitse tai nettilomakkeella:
www.kvps.fi/materiaalipankki/seminaarit-koulutukset/tienviittoja-tulevaisuuteen-01-11-2011.php

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Satu Koivurinne, suunnittelija
0207 713 556
satu.koivurinne@kvps.fi

Seminaari oppimisvaikeuksista ja työllistymisestä Tampereella 8.11.2011

Seminaari:
Oppimisvaikeudet ja niiden vaikutus
henkilön työllistymiseen ja elämänkulkuun
8.11.2011 klo: 9 –16 Tampereella

Paikka: Tampereen ammattiopiston (Kauppaopisto) juhlasali (Sammonkatu 45, Tampere)

Päivän aikana käsitellään laaja-alaisten oppimisvaikeuksien vaikutusta
työllistymiseen ja elämänkulkuun. Tilaisuudessa käsitellään myös
työllistymisen haasteita ja keinoja, sekä syitä ehkäistä syrjäytymistä.

Alustava ohjelma

8.45
Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.15
Tervetuloa
Projektipäällikkö Hanna Hirvimäki
ja projektityöntekijä Elisa Lehtonen, Tampereen kaupunkilähetys ry

9.30
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet työrajoitteena
Psykologian lisensiaatti Leila Lammi-Hiltunen,
Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

10.15
Jaloittelutauko

10.30
Osatyökykyisten työllistämisen kansantaloudellinen merkitys
Kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiö

11.30
Lounastauko (omakustanteinen)

12.30
Kehitykselliset oppimisvaikeudet aikuisiällä
Neuropsykologi (ET), PsM Johanna Nukari, Kuntoutussäätiö

13.30
Kahvitauko

14.00
Osatyökyisten työllistyminen edellyttää
eri osapuolten sitoutumista useampivuotiseen uudistustyöhön
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityshenkilö Markku Lehto

15.45
Loppusanat ja päivän päätös
Projektipäällikkö Hanna Hirvimäki
ja projektityöntekijä Elisa Lehtonen, Tampereen kaupunkilähetys ry

Ilmoittautuminen 27.10.2011 klo16 mennessä:

Elisa Lehtonen
040 540 7033
elisa.lehtonen@tamperecitymission.fi

Ilmoitathan samalla mahdollisesta erityisruokavaliostasi.


Uusien toimijoiden löytyminen ja verkostoituminen yhdistysten toiminnan haasteena

Tukiliiton selvitys jäsenyhdistystensä toiminnasta on valmistunut. Liiton aluekoodinaattoreiden tekemiin haastatteluihin vastasi yli sata yhdistyksen puheenjohtajaa tai sihteeriä.

Kaikki kyselyyn vastanneet yhdistykset pitivät tärkeänä toiminnan kehittämistä. Yhdistysten aktiivitoimijoilla oli monia ideoita siihen, millä tavalla lapsiperheitä ja uusia toimijoita voi saada mukaan toimintaan. Tiedottamisen parantaminen, erityisesti nettisivuja kehittämällä, oli yhdistysten keskeisimpiä kehittämisajatuksia.

Yhteistyö ja verkostoituminen muiden yhdistysten ja ammattilaisten kanssa on selvästi yksi keino lisätä yhdistysten voimavaroja. Tapahtumien järjestämisen lisäksi aktiivinen osallistuminen vammaisneuvostoon ja alueelliset vapaaehtoistyön koulutukset olivat esimerkkejä onnistuneesta yhteistyöstä. Yritysyhteistyötä teki jopa 20% yhdistyksistä.

Kun yhdistysten toiminta on useimmiten pienen aktiivitoimijajoukon varassa, on hyvä miettiä mitä kaikkea voidaan tehdä. Toiminnan pitkäjänteinen suunnitteleminen ja keskittyminen vain tiettyihin asioihin, on yksi keino ehkäistä yhdistystoimijoiden uupumista. Toiset yhdistyksistä näin jo tekivätkin: ”Yhdistyksen strategia on, että keskitytään tiettyihin asioihin vuosittain. Kaikkeen ei voida yhtaikaa tarttua.”

Yhdistyskyselyn koko raportin voit lukea Tukiliiton kotisivuilta:
www.kvtl.fi/fi/paikallinen-toiminta/

Raportin nimi on
”Hallituksen vapaaehtoisuus on hyvä; mennään kaikki sata lasissa.”
Selvitys Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistysten toiminnasta


Tukiliitto siirtyi blogiaikakauteen

Olemme ryhtyneet
Kehitysvammaisten Tukiliitossa kirjoittamaan blogia.
Ystävänblogissa
Tukiliiton työntekijät
ja yhteistyökumppanit kirjoittavat
ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä.

Toivomme, että saamme blogiin napakoita kirjoituksia
myös jäsenyhdistyksiemme toimijoilta.
Jos toivot, että julkaisemme kirjoituksesi blogissamme,
ota yhteyttä Tupu Sammaljärveen
(etunimi.sukunimi@kvtl.fi).

Voit lukea blogia sivulla:
http://www.kvtl.fi/blogi


OmaPolku ry:n Puun takaa! -näyttely Tukiliitossa 10.10. - 7.11.

PUUN TAKAA!
Kahdeksan nuoren taiteilija puupiirroksia

Tulppaanitalo, 1 krs
Pinninkatu 51
33100 Tampere

Puun takaa! -näyttely esittelee kahdeksan erityistukea tarvitsevan nuoren taiteilijan puupiirroksia Tulppaanitalon 1 krs:ssa.

Jussi Aallon (s.1991), Sami Hukan (s.1987), Otto Kasvion (s.1976), Linnea Meurosen (s. 1987), Janne Ojaniemen (s. 1985), Vesa Ripilän (s. 1986), Lasse Rinteen (s. 1985) ja Atte Selinin (s. 1981) puupiirrosten innoittajina ovat olleet Pohjois-Amerikan intiaanikulttuurit. Kaikki kahdeksan tekijää ovat toteuttaneet teoksensa Omapolku ry:n taidetyöpajassa.

Omaislähtöinen OmaPolku ry on toiminut Tampereella vuodesta 2002. Se toteuttaa mm. työ- ja päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille nuorille (n. 30) ennakkoluulottomasti ja osallisuutta edistäen. Kuvataidetta ja taidekäsityötä tehdään Taidepajassa. Uudet mediat ja digitaalimaailma ovat osa Mediapajaa. Arkitaitoja ja itsenäistä pärjäämistä harjoitellaan Arkipajassa. Nuoria pyritään saattelemaan elämässä eteenpäin, oli kyseessä työ, asuminen, kouluttautuminen tai taide- ja mediailmaisun mahdollisuudet.

Lisätietoja:

Omapolku ry
kuvataideohjaaja Ritvamarja Rantala,
040 7501 346, etunimi.sukunimi@omapolku.fi
taideohjaaja Hannele Vuosara,
0400 244 564, etunimi.sukunimi@omapolku.fi

Otto Kasvio, Veden tuli 1, 2010, puupiirros, 13 x 20 cm.


Eväitä elämän reppuun Helsingissä - ilmoittautumisaikaa on jatkettu

Tukiliiton edunvalvontapäivät
ovat tänä vuonna luonnon helmassa,
kuitenkin keskellä Helsingin keskustaa
Ruskeasuonlaaksossa
klo 10-14!

Päivän teemoina ovat:
- asuminen,
- tilapäishoito,
- oman tahdon toteutuminen,
- henkilökohtainen apu,
- vertaistuki ja
- vapaaehtoistoiminta.

Tapahtumassa on mahdollista tutustua
Malikkeen vapaa-ajan apu- ja toimintavälineisiin.
Oleskelemme ulkona,
joten pukeutuminen sään mukaan.

Osallistumismaksu (sis. retkievään)
10 euroa/aikuinen,
5 euroa/ alle 15-vuotias,
alle 4-vuotiaat maksutta.

Ilmoittautumisaikaa on jatkettu!
Ilmoittautumiset 18.10.2011 mennessä.

Lisätietoja tapahtumasta
Tukiliiton aluekoordinaattorilta:
Hanne Mustonen
hanne.mustonen@kvtl.fi
0207 718 255


TS: Laitoksesta omaan kotiin

Turun Sanomien päätoimittaja Riitta Monto kirjoittaa kolumnissaan 9.10.2011

"Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimus velvoittaa valtiot varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat itse valita asuinpaikkansa, asumismuodon ja asuinkumppaninsa. Siis elää ja asua samoin kuin muutkin.

Suomi tukee kehitysvammaisten aikuisten itsenäistä elämää. Periaate on selvä ja sen käytännön toteutukseen on ryhdytty.

Laitosovia on avattu jo aiemminkin, kun on pyritty edistämään vammaisten oikeutta osallistua työelämään.

YK:n yleissopimukseen on selkeästi kirjattu, että vammaisella on yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin.

Kun olemme tämän periaatteen hyväksyneet, se tarkoittaa myös sitä, että pitkäaikaisestakin laitosasumisesta pyritään aktiivisesti eroon.

2010-luvulla vammaisen ihmisen pitää voida asua laitoksen sijaan omassa kodissaan. Kun laitoksen tilalle tarjotaan yksilöllisempiä asumisratkaisuja, tarvitaan itsenäisen elämän tueksi myös monia tukipalveluja.

Perusteellisessa raportissa todetaan, että Suomessa kehitysvammainen aikuinen voi asua itsenäisesti, turvallisesti ja elää täysipainoista elämää, jos asuntoratkaisu on toimiva ja tukipalvelut riittäviä. Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen -raportti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) korostaa, että tulevaisuudessa kehitysvammaiset voivat asua kuten muutkin Suomen kansalaiset.

Käytännön ongelmia toki riittää ratkaistavaksi. Oma haasteensa on kumota ennakkoluuloja, joita näyttää tulevan kaikkialla vastaan, kun yhdenvertaisuuden periaatetta ryhdytään toteuttamaan käytännössä.

Laitoshoitoa pyritään korvaamaan 600 asunnon vuosivauhtia. Myös palvelujen rahoitus pitää ratkaista, jotta perusoikeudet, oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Kunnissa on ryhdytty sanoista tekoihin. On tarjottu tontteja uusia palveluasuntoja varten. Uudisrakentamisen lisäksi on annettu lupa muuttaa vanha koulu tai tehdas asumiskäyttöön.

Näyttää kuitenkin ikävästi siltä, että samaan tahtiin kun kerrotaan kehitysvammaisten uusista asuintaloista, uutisoidaan myös hankkeiden synnyttämästä vastustuksesta.

Adresseja kerätään milloin Loimaalla, milloin Liedossa tai Turussa.

Vastustuksen kohde voi kehitysvammaisten asuntolan lisäksi olla myös vanhaan kouluun kaavailtu yksityinen lastensuojelulaitos, kuten Paimiossa. Tai SOS-lapsikyläkoti, kuten aikanaan Kaarinassa. Vastaanottokeskuksien ja kuntoutuslaitosten aiheuttamat liikenneongelmat ovat myös naapureiden ennakkoarvioissa erittäin yleisiä. [...]"

Lähde:
www.ts.fi/online/mielipiteet/kolumni/264719

Liikenneongelmia ja kodinkonekuluja

Turun Sanomat 9.10.2011 02:36:46

Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimus velvoittaa valtiot varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat itse valita asuinpaikkansa, asumismuodon ja asuinkumppaninsa. Siis elää ja asua samoin kuin muutkin.

Suomi tukee kehitysvammaisten aikuisten itsenäistä elämää. Periaate on selvä ja sen käytännön toteutukseen on ryhdytty.

Laitosovia on avattu jo aiemminkin, kun on pyritty edistämään vammaisten oikeutta osallistua työelämään.

YK:n yleissopimukseen on selkeästi kirjattu, että vammaisella on yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin.

Kun olemme tämän periaatteen hyväksyneet, se tarkoittaa myös sitä, että pitkäaikaisestakin laitosasumisesta pyritään aktiivisesti eroon.

2010-luvulla vammaisen ihmisen pitää voida asua laitoksen sijaan omassa kodissaan. Kun laitoksen tilalle tarjotaan yksilöllisempiä asumisratkaisuja, tarvitaan itsenäisen elämän tueksi myös monia tukipalveluja.

Perusteellisessa raportissa todetaan, että Suomessa kehitysvammainen aikuinen voi asua itsenäisesti, turvallisesti ja elää täysipainoista elämää, jos asuntoratkaisu on toimiva ja tukipalvelut riittäviä. Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen -raportti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) korostaa, että tulevaisuudessa kehitysvammaiset voivat asua kuten muutkin Suomen kansalaiset.

Käytännön ongelmia toki riittää ratkaistavaksi. Oma haasteensa on kumota ennakkoluuloja, joita näyttää tulevan kaikkialla vastaan, kun yhdenvertaisuuden periaatetta ryhdytään toteuttamaan käytännössä.

Laitoshoitoa pyritään korvaamaan 600 asunnon vuosivauhtia. Myös palvelujen rahoitus pitää ratkaista, jotta perusoikeudet, oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Kunnissa on ryhdytty sanoista tekoihin. On tarjottu tontteja uusia palveluasuntoja varten. Uudisrakentamisen lisäksi on annettu lupa muuttaa vanha koulu tai tehdas asumiskäyttöön.

Näyttää kuitenkin ikävästi siltä, että samaan tahtiin kun kerrotaan kehitysvammaisten uusista asuintaloista, uutisoidaan myös hankkeiden synnyttämästä vastustuksesta.

Adresseja kerätään milloin Loimaalla, milloin Liedossa tai Turussa.

Vastustuksen kohde voi kehitysvammaisten asuntolan lisäksi olla myös vanhaan kouluun kaavailtu yksityinen lastensuojelulaitos, kuten Paimiossa. Tai SOS-lapsikyläkoti, kuten aikanaan Kaarinassa. Vastaanottokeskuksien ja kuntoutuslaitosten aiheuttamat liikenneongelmat ovat myös naapureiden ennakkoarvioissa erittäin yleisiä.

Suvaitsevuus on vaikea asia. Otetaan esimerkki monikulttuurisesta Turusta, jossa äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu 13 000 turkulaista. Turun kaupunginjohtaja on todennut, että maahanmuuttajilla on suuri positiivinen merkitys Turulle ja koko seudun kehitykselle. Tärkeitä turkulaisia arvoja puolestaan ovat kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus.

Kun kaupungin tilaama ”tutkimus” sitten paljasti, että maahanmuuttajista aiheutuu kaupungille myös kustannuksia, syntyi kohu. ”Tutkimuksen” luvuista paljastui muun muassa, että maahanmuuttajavaltaisissa taloissa kodinkoneiden huolto- ja korjauskustannukset olivat noin 50 euroa suuremmat kuin kantaväestön taloissa.

50 euroa vuodessa. Ajatella!

Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.

Riitta Monto


Allekirjoita hämeenlinnalaisten adressi kerho- ja leiritoiminnan säilyttämiseksi!

Hämeenlinnassa kerho- ja leiritoiminta uhattuna
Hämeenlinnasta kuuluu kurjia.
Kaupungin vyön kiristykset uhkaavat lopettaa
kehitysvammaisten ihmisten kerho- ja leiritoiminnan,
jota paikallinen tukiyhdistys on ostopalveluna tuottanut.

Allekirjoita adressi tästä
ja vastusta kerho- ja leiritoiminnan lopettamista!

Onko sinulla ystäviä, jotka voisivat myös olla kiinnostuneita uutiskirjeestämme?
Välitä kirje ystäville »

© 2010 Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.
Jos et halua vastaanottaa uutiskirjettä, klikkaa tästä

Liikenneongelmia ja kodinkonekuluja

Turun Sanomat 9.10.2011 02:36:46

Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Sopimus velvoittaa valtiot varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat itse valita asuinpaikkansa, asumismuodon ja asuinkumppaninsa. Siis elää ja asua samoin kuin muutkin.

Suomi tukee kehitysvammaisten aikuisten itsenäistä elämää. Periaate on selvä ja sen käytännön toteutukseen on ryhdytty.

Laitosovia on avattu jo aiemminkin, kun on pyritty edistämään vammaisten oikeutta osallistua työelämään.

YK:n yleissopimukseen on selkeästi kirjattu, että vammaisella on yhtäläinen oikeus elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muutkin.

Kun olemme tämän periaatteen hyväksyneet, se tarkoittaa myös sitä, että pitkäaikaisestakin laitosasumisesta pyritään aktiivisesti eroon.

2010-luvulla vammaisen ihmisen pitää voida asua laitoksen sijaan omassa kodissaan. Kun laitoksen tilalle tarjotaan yksilöllisempiä asumisratkaisuja, tarvitaan itsenäisen elämän tueksi myös monia tukipalveluja.

Perusteellisessa raportissa todetaan, että Suomessa kehitysvammainen aikuinen voi asua itsenäisesti, turvallisesti ja elää täysipainoista elämää, jos asuntoratkaisu on toimiva ja tukipalvelut riittäviä. Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen -raportti (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007) korostaa, että tulevaisuudessa kehitysvammaiset voivat asua kuten muutkin Suomen kansalaiset.

Käytännön ongelmia toki riittää ratkaistavaksi. Oma haasteensa on kumota ennakkoluuloja, joita näyttää tulevan kaikkialla vastaan, kun yhdenvertaisuuden periaatetta ryhdytään toteuttamaan käytännössä.

Laitoshoitoa pyritään korvaamaan 600 asunnon vuosivauhtia. Myös palvelujen rahoitus pitää ratkaista, jotta perusoikeudet, oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Kunnissa on ryhdytty sanoista tekoihin. On tarjottu tontteja uusia palveluasuntoja varten. Uudisrakentamisen lisäksi on annettu lupa muuttaa vanha koulu tai tehdas asumiskäyttöön.

Näyttää kuitenkin ikävästi siltä, että samaan tahtiin kun kerrotaan kehitysvammaisten uusista asuintaloista, uutisoidaan myös hankkeiden synnyttämästä vastustuksesta.

Adresseja kerätään milloin Loimaalla, milloin Liedossa tai Turussa.

Vastustuksen kohde voi kehitysvammaisten asuntolan lisäksi olla myös vanhaan kouluun kaavailtu yksityinen lastensuojelulaitos, kuten Paimiossa. Tai SOS-lapsikyläkoti, kuten aikanaan Kaarinassa. Vastaanottokeskuksien ja kuntoutuslaitosten aiheuttamat liikenneongelmat ovat myös naapureiden ennakkoarvioissa erittäin yleisiä.

Suvaitsevuus on vaikea asia. Otetaan esimerkki monikulttuurisesta Turusta, jossa äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu 13 000 turkulaista. Turun kaupunginjohtaja on todennut, että maahanmuuttajilla on suuri positiivinen merkitys Turulle ja koko seudun kehitykselle. Tärkeitä turkulaisia arvoja puolestaan ovat kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus.

Kun kaupungin tilaama ”tutkimus” sitten paljasti, että maahanmuuttajista aiheutuu kaupungille myös kustannuksia, syntyi kohu. ”Tutkimuksen” luvuista paljastui muun muassa, että maahanmuuttajavaltaisissa taloissa kodinkoneiden huolto- ja korjauskustannukset olivat noin 50 euroa suuremmat kuin kantaväestön taloissa.

50 euroa vuodessa. Ajatella!

Kirjoittaja on Turun Sanomien päätoimittaja.

Riitta Monto